Colocation-konesali | Legrand Finland

Nopeat ja toimivat viestintäkanavat, joustavuus ja nopeus sekä halu ja kyky tehdä kaikki tarvittava osoittavat asiakkaalle (olipa kyseessä monikansallinen yritys tai paikallinen IT-alan pienyritys), että tämä on tehnyt colocation-paikan suhteen oikean valinnan.

Ennen kuin asiakkaat päättävät sijoittaa IT-laitteensa colocation-konesaliin, he harkitsevat usein seuraavia asioita:

• Selviytyykö colocation-paikka telineiden nykyisestä tehotiheydestä yhdellä telineeseen sijoitetulla virranjakajalla?
• Entä tulevaisuuden tarpeet?
• Pystyykö colocation-paikka takaamaan riittävän jäähdytyksen asiakkaan tarvitsemalle tehotiheydelle ja lämpötilavaatimuksille nyt ja jatkossa?
• Millaista etäpalveluratkaisua colocation-konesali käyttää ja voiko kolmas osapuoli tarpeen mukaan käynnistää laitteiston uudelleen?
• Onko colocation-tilassa oleviin telineisiin päästävä säännöllisesti käsiksi esimerkiksi IT-kokoonpanon muutoksia tai korjauksia varten? Jos on, kenen toimesta? Olisiko telinetason omaisuudenhoitojärjestelmä hyödyllinen?
• Tarjoaako colocation-tila DCIM-ohjelmiston osana palvelua?
• Jos ei, auttaisiko erillinen DCIM-käyttöönotto?
• Mitä on otettava huomioon IT-resurssien turvallisuuden kannalta niin fyysisesti kuin loogisesti?
• Miten todellinen energiankulutus mitataan?

Sähkö on yksi suurimmista toistuvista kuluista colocation-järjestelmässä. Virranjakeluyksikkö (PDU) on kirjaimellisesti keskeinen osa älykästä telinettä. Kun virranjakeluyksikkö valitaan fiksusti, colocation-palveluntarjoajan tilojen ja IT-infrastruktuurin välisten virranjakeluyksiköiden määrä voidaan minimoida. Tällä tavoin asiakas saa mahdollisimman hyvän turvatason ja verkon, hyötyy kaksoispohjaisesta lähestymistavasta ja pystyy tehokkaasti käyttämään kaiken kuukausittain maksettavan sähkön.

Tehon määrittämisessä tärkeää on oikea muotokerroin, oikea määrä pistorasioita ja oikeilla ominaisuuksilla varustettu sovellus. Täytyy myös harkita, tarvitaanko virranjakeluyksikköön 1 kW vai yli 100 kW ja tasavirtaa vai vaihtovirtaa.

Kun IT-laitteet sijaitsevat ulkopuolisessa colocation-paikassa, laitteiston toimintaympäristön lämpötilan ja ilmankosteuden seuraaminen on korvaamaton tapa varmistaa ja dokumentoida laitteiston suurin mahdollinen suorituskyky, tehokkuus ja käytettävyys kyseisessä konesalissa.

Ympäristömittareiden tarkan seurannan merkitystä ei voi liioitella. Ympäristöä koskevaa tietoa lokiin kirjaamalla ja sen kehityssuuntia seuraamalla voidaan päätellä toimivatko konesalin HVAC-järjestelmät asianmukaisesti ja onko ilmankierto riittävä IT-laitteiden kuormituksen kannalta.

Lisäksi voidaan tunnistaa ylikuormitetut järjestelmät ja telineet. Server Technologyn ja Raritanin älykkäät virranjakeluyksiköt tarjoavat tasoltaan ennennäkemättömän integroituja toimintoja ympäristöantureille. IT-telineeseen sijoitettuina ne näkyvät PDU-verkon käyttöliittymässä ja antavat tarkan kuvan konesalin sisuksista. Samalla mitataan lämpötilaa, ilmankosteutta, ilmanpaineen vaihteluja, lattian kosteutta ja kosketinsulkujen kuivuutta.

Tietyt virranjakeluyksiköt tukevat telineen oven kulunvalvontaa siten, että esimerkiksi ulkopuolinen huoltohenkilöstö pääsee käsiksi vain niihin colocation-tilan IT-häkissä sijaitseviin telineisiin, joihin on myönnetty pääsy etäältä. Kaikki telineen toiminnot kirjataan lokiin, mikä helpottaa käyttöhistorian tarkastelua ja säännöstenmukaisuudesta huolehtimista.

IT-henkilöstön voi olla vaikea seurata ja hallita colocation-etäkonesalia, jossa resurssien paikka vaihtuu jatkuvasti. Kuormituspaikkojen tunteminen auttaa sekä konesalin omistajan että asiakkaan kapasiteettisuunnittelua – ja näin kaikki resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Omaisuudenhoitojärjestelmän avulla konesalin kaikkien telineeseen asennettujen laitteiden sijainti voidaan määrittää laitekohtaisesti.

Yleisimmät haasteet Data Center Infrastructure Management (DCIM) -ohjelmistotyökalun käyttöönotossa ovat aluksi resurssien lisääminen työkaluun ja jatkossa DCIM-tietokannan ylläpitäminen, kun konesalissa lisätään, poistetaan ja siirretään järjestelmiä. Omaisuudenhoitojärjestelmän (AMT:t + AMS:t) ja tuetun DCIM-työkalun yhdistäminen yksinkertaistaa DCIM-ylläpitoa niin konesalin käytön kuin siellä ajan myötä tapahtuvien muutostenkin aikana.